Töölön Siniset
Erähenkistä partiotoimintaa stadissa ja skutsissa jo vuodesta 1933.

Vanha kämppä

Vanhan kämpän historia

Töölön Siniset sai oman eräkämpän Haukkalan mäeltä, Porkkalan Hirsalasta vuonna 1959. Eräkämppä syntyi suurten ponnistusten tuloksena ja tapaus onkin yksi merkittävimmistä virstanpylväistä TöSin historiassa. Kämppä on tarjonnut fantastisen mahdollisuuden harrastaa luonnonläheistä peruseräpartiotoimintaa yli neljän vuosikymmenen ajan. Parhaita puolia Kämpässä on ollut sen luonnonläheisyys, mutta samalla loistava sijainti Helsingin tuntumassa. Juuri sijainti on mahdollistanut asianmukaisten retkien järjestämisen myös lippukunnan nuorimmille jäsenille.

Kämpän vuokrasopimus tehtiin aluksi vuoden 1982 loppuun, jolloin sitä jatkettiin kymmenellä vuodella ja taas 1990-luvulla sopimus uusittiin vuoden 2002 loppuun. Samalla vuosivuokra kymmenkertaistettiin noin tuhannesta markasta kymmeneen tuhanteen. Tällöin sisaruslippukuntamme Hespartto teki sopimuksen kanssamme, mikä oikeutti heidät toimimaan Kämpällä 50 % käyttöoikeudella samalla vastaten käyttökustannuksista ja vuokrasta saman suhteen mukaisesti. Järjestelyä voitiin pitää hyvin luontevana siirtymänä, sillä totuushan on että Hespartto on ollut ahkera kämpän käyttäjä aina sen alkuajoista asti ja tehnyt näiden vuosien aikana paljon sekä TöSin että Kämpän hyväksi.

Kämppää on peruskorjattu säännöllisesti, viimeksi kesinä 1995-1998. Tämän ansiosta se onkin erinomaisessa käyttökunnossa. Viimeisimpiä uudistuksia ovat muun muassa kokonaan uusi keittiö sekä kylmäkellari, uusi laituri sekä uusittu entistä tilavampi eteinen. Lisäksi koko Kämppä on pintakäsitelty niin sisältä kuin ulkoa. Samalla myös kalustetaso on kasvanut. Keittiössä on ravintolan kaasuhella sekä kaasujääkaappi, kaksi puukamiinaa tuovat lisälämpöä sekä tunnelmaa, myös saunan kiuas on uusi. Myös kaikki vaadittavat palotarkastukset on tehty, ja tarvittavat paloturvallisuustarvikkeet ovat ajan tasalla. Sähköä Kämpässä ole mikä onkin ollut lippukunnan kanta erätunnelman säilyttämiseksi. Kämppä mahdollistaa retken järjestämisen noin 25 hengelle. Määrä luonnollisesti nousee mitä nuorempia osallistujat ovat.

Vanhalla kämpällä

Kämpän käyttöaste on ollut koko sen olemassaoloajan korkea. Käytännössä vapaita viikonloppuja on löytynyt vain kesälomien aikaan, silloinkin niukasti. Yleensä tulijoita olisikin enemmän kuin on tilaa. Toiminta Hirsalassa ei ole keskittynyt ainoastaan Kämpälle vaan läheiset hyvät retkeilymaastot ovat mahdollistaneet useamman retken samanaikaisen järjestämisen alueella. Maasto lähimmillä neliökilometreillä on toiminut useiden kesä- ja talvileirien pääkallopaikkana, jolloin on saatettu käyttää hyväksi ainoastaan Kämpän keittiötä leiriläisten muonituksessa. Porkkalan alue aina Jorvakseen ja Kirkkonummen pohjoispuolisiin eräalueisiin asti on toiminut Töölön Sinisten kuten myös muiden seudulla retkeilevien lippukuntien vaellusmaastona. Suurella alueella Kämpästä pohjoiseen aukeaa mahtava Stormossenin suo, joka on pääosin rauhoitettua aluetta. Lukuisat vaellukset ovat vieneet sen liepeitä ympäri ja toisinaan myös sen halki, mistä todisteena perille lämmittelemään on saapunut poikkeuksetta likomärkä ja pahalta haiseva retkikunta.

Paljon käytetty järjestely lippukuntaretkillä on ollut, että vaeltajat ja vartiolaiset lähtevät patikoimaan perjantaina Jorvaksesta kohti Kämppää ja yöpyvät maastossa. Sudenpennut puolestaan saapuvat Kämpälle lauantaiaamuna. Vaeltava osasto pääsee perille aamupäivän kuluessa, jolloin kaikki ovat koolla yhteisellä lounaalla Kämpällä. Uusin toiminnan muoto alkoi vuonna 2001, kun TöSi hankki kolme kajakkia. Kajakit ovat olleet kovassa käytössä ja niiden avulla Porkkalan saaristo on tarjonnut aivan uusia retkeilymaastoja sekä hyvät mahdollisuudet tutustua saaristoluontoon.

Rinnakkaiselo lumipallonheiton päässä majailevien Sinihaukkojen kanssa on aina sujunut hyvässä hengessä ja toisiamme kunnioittaen. Molemminpuolinen jäynien teko on värittänyt Hirsalan arkea ja jättänyt monta hauskaa muistoa. Urheilullisessa mielessä mittaa on otettu umpihangessa jäällä pelattavissa jalkapallo-otteluissa Haukkalan mestaruudesta.

Viimeistä viittätoista vuotta tarkasteltaessa voisi todeta Haukkalanmäen seudun urbanisoitumisen tapahtuneen jo pidemmällä aikavälillä kuin vasta hiljattain. Kämpän lähipiiri rajautui entistä selkeämmin omaksi saarekkeeksensa 1980-luvunlopulla, kun sen ”takamaaston” halki rakennettiin hiekkatie Väransbyn leirintäalueelle, Kämpän lounaispuolelle. Tällöin entinen kesäleiriaukiomme muuttui käytännössä meidän ja sienestäjien jakamaksi parkkipaikaksi tienposkessa. Tyytyväinen leirielämä jatkui kuitenkin syvemmällä metsän siimeksessä, parisataa metriä lännempänä, jonne muodostui aktiivisesti käytetty talvileiripaikkamme. 1990-luvun loppupuolella edellä mainitun tien ja talvileiripaikkamme välissä kohosi korkeuksiin uutena sivilisaation merkkinä GSM-tukiasema. Vaikka äänenlaatu jossain ilmeisesti paranikin, johtajamme eivät ole voineet todeta kuuluvuutensa parantuneen nuorimpien leiriläisten keskellä. Toisaalta maston punaiset valot auttavat kaikkien suuntavaistoa pimeällä.

Leirintäalue lounaassa ja suojelualue pohjoisessa ovat pitäneet huolen siitä, että asutus Kämpän tienoolla ei ole vuosien mittaan tihentynyt ennen kuin ilmeisesti nyt. Kämpän ja muiden läheisten tonttien maat on näet kaavoitettu hiljattain omakotialueeksi. Nähdäksemme partio- kämppiemme ja koskemattomien metsien tarjoama puskurialue ennen vakinaisen asutuksen alkamista koillisessa on hyödyttänyt myös leirintäalueen ilmapiiriä ja luonnonsuojelualueen rauhaa.

Vanha kämppä